Ensimmäinen tosi lämmin kesäpäivä. Kirkkokadun koululla oli puutarhapäivä ja kävimme siellä pienen ystävättäreni ja hänen äitinsä kanssa. Harmi, että kamera jäi kotiin. Tapasimme nimittäin ihka elävän alpakan.
Se oli tumman ruskea ja turkki oli juuri niin pehmoinen, kuin siitä saatava lanka. Pieni ystävättäreni kävi kahdesti poniajelulla ja minä olin oikeesti  kateellinen. Sain kyllä sitten silitellä ponia ja alpakkaa sydämeni kyllyydestä. Oli siellä kiltti vuohipukkikin ja koira (jonka rotua en muistanut kysellä). Eläimet viehättivät pikku ystävätärtäni ja minua kaikista eniten. Olihan siellä kauniita kukkiakin ja kassillinen orvokkeja lähti sieltä mukaani.

Kävimme päivällä myös pikku ystävättäreni ja hänen äitinsä kanssa aseman uudessa kuppilassa nimpparikahvilla/jäätelöllä/banaanimunkilla/päärynäjuomalla. Vanha asemarakennuksemme on saanut uuden ilmeen, kun sen sisällä on kukkakauppa/kuppila/käsityöliike.

Entinen wc:n pönttö, nykyinen kukka-astia sai ensimmäiset orvokit ja vesiosa odottaa vielä jotain riippuvaa tm vastaavaa kasvia.



Villitulppaanit ovat avanneet kukkansa vasten aurinkoa.



Meillä oli mieluinen yövieras ja lenkkikumppani kylässä.