Ihana loma on takanapäin ja mielessä muistot ja koneella lukematon määrä digikuvia. Kissoja jäi ikävä. Ne olivat aivan ihanat karvaturrit. Kevät oli selvästi niidenkin mielessä, sillä ensimmäisenä aurinkoisena päivänä kävivät vain pikaisesti syömässä ja sitten taas hiiri/lintujahtiin. Illalla huudeltiin kurkkumme käheiksi: Vilmaa ja Viirua, mutta emme saaneet minkäänlaista kontaktia. Aamulla klo 3, mieheni sai kissat sisään.



Vain jälkijä lumessa ja autotallin liiketunnistin paloi vähän väliä. Aamullla totesin, että tietä pitkin kulkivat vieraatkin jäljet. Eihän sitä lauantai-iltana jouda sisään, kun on treffejä järjestettävä.



Vilma on sitä mieltä, että tämä keltainen matonkude kävisi paremmin leikkeihiin kuin virkkaukseen.



Viiru todisti samaa ja niinpä minä annoin heille yhden kerän leikkeihin. Ja sen kanssa pidettiin lystiä, niin kissat kuin myös me ihmiset.



Paikallisesesta kangaskaupasta löytyi ihanaa pääsiäisenkeltaista matonkudetta ja virkkasin siitä tällaisia lappuja.


Yhdistin palat tällaiseksi pieneksi matoksi. Tämä on vielä keskeneräinen, mutta suuntaviittoja antava.

Jatkoa seuraa huomenna. Nyt nukkumaan omaan sänkyyn. Vaikka hyvin nukutti vieraassakin.